Muutokset alan työvoimatarpeessa ovat tapahtuneet kolmessa limittäisessä mutta selkeästi myös erillisessä segmentissä, joita ovat perinteinen televisio asia-, viihde- ja reality-ohjelmineen (non-scripted), kotimaiset ja kansainväliset suoratoistopalvelut sekä ensisijaisesti teatterilevitykseen tehtävät käsikirjoitetetut (scripted) elokuvat.
Yksi av-alan kasvuun vaikuttaneista asioista Suomessa oli vuonna 2020 iskenyt koronakriisi. Kun ihmiset kaikkialla maailmassa joutuivat viettämään päivänsä kotonaan, suoratoistopalvelujen ohjelmatarve kasvoi vauhdilla. Kansainvälisessä vertailussa Suomea pidettiin suhteellisen covid-turvallisena maana ja yhä useampi tuotantoyhtiö hakeutui tänne kuvaamaan draamasarjojaan. Kansainvälisiin tuotantoihin koulutettujen ammattilaisten tarve lisääntyi entisestään.
Kun koronarajoitusten päättymisen jälkeen suoratoistokanavien tilaajamäärät alkoivat laskea, ajautui moni toimija kassakriisiin. Alkoi pudotuspeli, jossa vakavaraisimmat kansainväliset yritykset ostavat paitsi toistensa ohjelmalisenssejä myös kokonaiset yritysryppäät vaihtavat omistajaa. Ensin lähes räjähdysmaisesti kuumentuneet suoratoistomarkkinat ovat nyt vähitellen asettumassa tasolle, joka perustuu realistisempiin kasvuennusteisiin. Kyse on edelleenkin maailmanlaajuisesti valtavan kokoisesta viihdeteollisuuden alasta, jolla on edelleen kasvupotentiaalia kehittyvissä talouksissa. Ei siis ole näköpiirissä, että suoratoistomarkkinat tästä maailmasta katoaisivat.
Toinen elokuva-alan työvoimatarpeen kasvuun Suomessa vaikuttanut asia oli, että vuonna 2019 silloin jo pari vuotta Suomessa käytössä ollut av-alan tuotantokannustin alkoi tuottaa tulosta. Yhä useampi kansainvälinen elokuva- ja draamatuotanto toteutetiin joko osittain tai kokonaan Suomessa. Tuotantokannustimessa on kyse siitä, että tuotantoyhtiö saa 25 prosentin maksuhyvityksen Suomessa tehdyn tuotannon toteutuneista kuluista. Samanlainen kannustinjärjestelmä on käytössä useissa eri maissa.
Av-tuotantokannustin tuottaa valtiolle enemmän tuloja kuin siitä on kuluja ja sen taloudellinen merkitys maalle on merkittävä. Kansantalouden näkökulmasta katsottuna kyse on vientituloon verrattavasta tulonmuodostuksesta. Parhaimmillaan yhden kv-suurtuotannon budjetti on yli nelinkertainen Suomen elokuvasäätiön koko vuosibudjettiin verrattuna. Nykyisen hallituksemme aikana tuotantokannustinrahoitusta on vähennetty. Viimeisimmän tiedon mukaan hallitus on vuoden 2025 budjetissa varannut tuotantokannustimeen 10 miljoonaa euroa. Nyt ala toivoo, että lisäbudjetissa syksyllä 2025 siihen löytyy vielä 10 miljoonaa euroa lisää niin kuin takavuosina usein tapahtui.
Vuoden 2024 aikana on Suomessa käyty paljon keskustelua siitä, kuinka myös ns. perinteisellä televisiolla menee huonosti. Sen lisäksi, että tv-kanavien heikko talous on herättänyt jo pidemmän aikaa huolta, on nyt syksyllä 2024 Suomen hallitus päättänyt leikata rahoitusta Yleisradiolta. Se saattaa johtaa tilausten vähentymiseen ja siten myös vaikuttaa alan työllisyystilanteeseen. Muutoksista huolimatta ohjelmatarve ei kuitenkaan katoa kokonaan. Onkin todennäköistä, että suoratoistopalvelujen ja sosiaalisen median puristuksessa oleva televisiotoimiala vähitellen supistuu omalle uuden normaalin tasolleen.
Tällä hetkellä av-alalla odotetaan kärsimättömänä uusia tilauksia ja työllisyystilanteen parantumista. Odotettavissa on, että vuoden 2025 alkuun mennessä työmarkkinatilanne on jo huomattavasti parempi kuin se oli vielä vuoden 2024 alussa. Asiantuntijoiden mukaan volyymi ei lopulta kuitenkaan tule olemaan sama kuin se oli toimialan nousukauden lopulla, vaan – kuten sanottu – se rauhoittuu ns. uuden normaalin tasolle.
Harri Pulliainen (Omnia, opettaja, projektipäällikkö)